Lipstikkakeittoa, korvasieniä ja raakileita

Onneksi päätin eilen käydä vielä kerran katsomassa korvasienipaikkani! Pienet sateet olivat tehneet ihmeitä eli lopultakin nostaneet kunnollisen kokoisia ja erittäin hyväkuntoisia itiöemiä maan pinnalle. Ja kun olin löytänyt ensimmäiset viisi, ymmärsin etsiä todella tarkalla haravalla eli kurkistaa niihinkin kuoppiin, joiden päällä oli ruohoa. Kannatti!

Viiden litran ämpäri tuli täyteen, onneksi oli vielä pienehkö korikin matkassa. Saalis oli oikein sopiva, sillä sain siivutetut sienet hyvin mahtumaan kahden kuivausritilän päälle. Yön ajaksi laitoimme kuivatusritilät pikkuhuoneeseen, johon saa oven kiinni keittiöstä ja makuuhuoneena käyttämästämme salista, jotta haihtuva myrkky ei aiheuttaisi päänsärkyä nukkujissa. Vahva tuoksu tulikin aamulla vastaan, kun avasin oven.

Lipstikkapensas kuuluu niihin kevään vihertäjiin, jotka kasvavat nopeasti. Siispä oli aika kokeilla itselleni uutta reseptiä eli tehdä lipstikkakeittoa. Yhdistelin tätä ja tätä reseptiä, joissa on samat pääraaka-aineet: sipulia, perunaa, kasvislientä, kermaa ja tietenkin lipstikkaa. 

Lisäsin toisen reseptin kehotuksesta myös valkosipulia ja toisen yllytyksestä sherryä, jota olen ostanut jossain vaiheessa juuri ruoanlaittotarkoituksessa. Hyvä, vahva keitto syntyi, ohessa maistuivat lämpimät voileivät ja rapea pekoni. Ruokakuvat epäonnistuivat, joten nyt on tarjolla kuvaa vain lipstikasta.

Kovin nopeasti ovat marjapensaatkin edenneet - niissähän on jo raakileita! Omenapuissa oli vielä kukkia, vaikka terälehtiäkin oli satanut maahan valkoiseksi matoksi. Vielä en osaa nähdä, onko myös omenia tulossa, mutta pianhan sekin selviää. Pölyttäjiä on ainakin surrannut kiitettävästi.

Sunnuntain kruunasi vierailu Pihamaalla juomassa kahvit puutarhakahvilassa. Kaunista oli taas ja hyvät leivokset. Myymälästä ostimme mukaan yhden palan Sippolan mustaleimajuustoa. Kovasti jo odotamme sekä viljeltyjä tuotteita että tuoreita leipiä ja esimerkiksi kalkkislaisen Ojalan tilan kotijuustoja.