Onneksi puoliso on kätevä ja osaava puutöiden harrastaja, joten hän teki pataan uuden kahvan. Katsoi toki alkuperäiset kuvat mutta samalla halusi jättää työhön oman kädenjälkensä. Tai vielä todennäköisemmin ei halunnut tehdä epäaitoa näköistuotetta jostain hävinneestä tai tuhoutuneesta.
Uusi kahva on hieman krouvimpi ja epäsymmentrisempi kuin alkuperäinen - ja mielestäni hyvin kaunis. Pääasiakin on kunnossa: kahva toimii. Sen varassa voi nostaa sekä pataa että pelkkää kantta. Eiköhän padassa hauduteta jo ensi viikolla jotain hyvää talvikeittoa tai pataruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti