Pata sai uuden kahvan

Pari vuotta sitten löysin kirpputorilta Sarpanevan rautapadan, joka on muutamaan kertaan esiintynyt tässäkin blogissa. Sain padan tosi edullisesti, todennäköisesti siksi, että siitä puuttui alkuperäinen puukahva. Sellaisen kuvan löytää esimerkiksi täältä.

Onneksi puoliso on kätevä ja osaava puutöiden harrastaja, joten hän teki pataan uuden kahvan. Katsoi toki alkuperäiset kuvat mutta samalla halusi jättää työhön oman kädenjälkensä. Tai vielä todennäköisemmin ei halunnut tehdä epäaitoa näköistuotetta jostain hävinneestä tai tuhoutuneesta.

Uusi kahva on hieman krouvimpi ja epäsymmentrisempi kuin alkuperäinen - ja mielestäni hyvin kaunis. Pääasiakin on kunnossa: kahva toimii. Sen varassa voi nostaa sekä pataa että pelkkää kantta. Eiköhän padassa hauduteta jo ensi viikolla jotain hyvää talvikeittoa tai pataruokaa.

Piparkakkulaivan laitajaiset ja puista taidetta

Perheemme jo vuosikymmeniä vanha jouluperinne, jokin kolmiulotteinen piparkakkuteos, on tänä vuonna Suomi-laiva. Kalkkisiin se liittyy siten, että piparkakkulaivas on menossa Joulukylä Kalkkinen -tapahtumaan arpajaispalkinnoksi.

Pääsimme tänään viettämään laivan laitajaisia eli saimme rungon valmiiksi. Koristelutkin on aloitettu, mutta vielä riittää töitä ainakin yhdeksi päiväksi ensi viikonloppuna.

Tähän asti piparkakkuprojekti on työllistänyt tytärtä, miniää ja miestä jo yhden kokonaisen viikonlopun, minua lisäksi tämän päivän. Lisäksi mies on hionut suunnitelmia ja naiset ovat käyneet hankkimassa tarvikkeita ja leiponeet taikinan etukäteen. Kaavoja tai muotteja ei tänä vuonna tarvinnut tehdä, sillä ne olivat valmiina jo viime vuoden projektin jäljiltä.

Joulukylä Kalkkinen järjestetään perjantaina 11.12. ja lauantaina 12.12. Harmikseni en pääse paikalle, sillä olen opettamassa kirjoittamista Lahdessa juuri tapahtuman aikaan. Mutta laivan kyllä kuljetamme paikalle ajoissa, sen lupaan.

Työteliäänä syksynä minun Kalkkis-vierailuni ovat olleet aika lyhyitä, mutta osaeläkkeellä oleva puoliso on käynyt huvilallamme melkein kuin töissä, sillä hänellähän on siellä puusepän verstas.

Eilen aamulla herra toi verstaalta minulle yllätyspaketin. Ilman jalustan nimikylttiäkin toki näin heti, että puinen säilytysrasia on saanut muotonsa korvasieneltä.

Sienestäjänä olen tietenkin hurjan onnellinen tällaisesta uniikista lahjasta. Sisään sujautin heti purkillisen kuivattuja korvasieniä.