Pohja tekee pizzan

Aika harvoin tekee mieli pizzaa (tai suomeksi pitsaa), mutta tänään oli hyvä syy ryhtyä paistohommiin. Viikon ruoista jäi pohjat Järki Särki -purkillisesta ja omista öljytateista, pätkät hevos- ja tryffelisalamia sekä aika monta juustonloppua ja -kantaa.

Niinpä käväisin pari päivää sitten ostamassa Vääksyn Myllyn 00-jauhoa ja sekoitin eilen pizzataikinan nousemaan. Kaksi oleellista asiaa taikinassa nimittäin ovat oikeat jauhot ja pitkä nostatusaika.

Käytin taikinaan ystäväni Lia Gasbarran helppoa reseptiä, jonka hän muokkasi italialaisista resepteistä kirjaamme Suomalaisia sieniruokia italialaisella otteella varten.

Taikinaan tulee 1 kg erikoisvehnäjauhoja (tai hienoja ja proteiinipitoisia 00-jauhoja), 7 g kuivahiivaa, 1 rkl suolaa, 1 rkl ekstraneitsytoliiviöljyä ja n. 6,5 dl vettä. (Minä tein kahdelle hengelle vain puolikkaan annoksen ja siitäkin jäi puolet yli, joten nyt kokeilen sitten myös taikinan pakastamista ja käyttämistä myöhemmin. )

Ainekset vain sekoitetaan hyvin ja laitetaan jääkaappiin nousemaan vuorokaudeksi tai ainakin 18 tunniksi. Taikina otetaan huoneenlämpöön tunti ennen pizzan valmistusta. Sitä vaivataan sen verran, että taikinasta saa helposti palloja, jotka kaulitaan pizzapohjiksi.

Aitoa italialaista pizzaa ei mätetä täyteen eikä siihen käytetä kuin korkeintaan neljää ainesosaa. Ratkaisin asian niin, että jaoin pizzapohjat sektoreihin, jossa kussakin oli tuo max neljä makua.

Yhdellä sektorilla oli valkosipulista ja yrttistä tomaattikastiketta ja särkipaloja, toisella öljytatteja ja juustoa, kolmannella tomaattikastiketta, juustoja ja salaminpaloja. Tosin mies halusi omaan pizzaansa paljon juustoa kaikkiin sektoreihin, minkä toki hänelle soin. Öljyä en enää lisännyt, sillä sitä oli paljon säilykkeissä.

Kun pizzan paistaa sähköuunissa, uuni pitää lämmittää mahdollisimman kuumaksi eli 250-300-asteiseksi, jolloin paistoaika on 8-10 minuuttia. Onnistui oikein hyvin: pizzoista tuli sekä rapeita että meheviä.

Ja kun kerran uunin lämmitin, paistoin jälkiruoaksi vielä mustikkakukon.

Taikinaan tulee 125 g voita, 0,5 dl sokeria, 2-2,5 dl ruisjauhoja ja 0,5 tl leivinjauhetta. Voi ja sokeri vatkataan, lisätään jauhot, pannaan taikina puoleksi tunniksi jääkaappin lepäämään.

Täytteeksi sekoitetaan n. 3dl mustikoita ja 0,75-1 dl sokeria ja 1 rkl perunajauhoa (tai 0,75 dl hillosokeria). Taikinasta muotoillaan reunallinen pohja ja kansi, joiden sisään laitetaan mustikkaseos, paistetaan 200 asteessa noin puoli tuntia. Tarjotaan hieman jäähtyneenä vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa.

Kyssäkaali, retiisi, kantarelli ja mustikka

Yksi kesän tärkeimmistä asioista on laittaa ruokaa juuri niistä aineksista, joita saa tuoreena. Ja nythän sitä valinnanvaraa on, joka päivä lisää aina syys-lokakuulle asti!

Viikolla ostimme Pihamaalta kyssäkaalin, josta tein uskomattoman maukkaan ja raikkaan salaatin tällä ohjeella. Paitsi etten lisännyt turkkilaista jogurttia itse salaattiin vaan tein erikseen kermaviilikastikkeen.

Retiisit sain omalta kasvimaalta, sipulitkin ostin Pihamaalta. Periaate on siis tämä: leikkaa kyssäkaali, retiisit ja sipulinvarret ohuenohuiksi, lisää sitruunamehua ja mausteita ja anna mehustua.

Olen kulkenut nenä maassa jo jonkin aikaa ja löytänytkin aina sienen tai pari. Tänään olin ensimmäisen kerran virallisesti lomalla ja tsekkasin tutut kantarelli- ja tattinurkat. Tuli juuri sopiva kahden hengen paistos, jossa sienten lisäksi oli inkivääriä, valkosipulia, soijakastiketta, sichuanin pippuria ja hieman sitruunaa. Maukasta!

Keräsin myös ensimmäiset ahomansikat ja muutaman desin mustikoita, joista leivoin piirakan. Piirakkapohja on täysin inspiroitu, sillä vehnäjauhot olivat lopussa. Hyvä niin, sillä voista ja Vääksyn Myllyn ruisjauhoista ja kaurahiutaleista syntyi rapea ja maukas pohja. Suhteet menivät suunnilleen näin: 175 g voita sulatettuna, 1 dl sokeria, 2½ dl ruisjauhoja, ½ tl leivinjauhetta, 1½ dl kaurahiutaleita.

Sekoitin sokerin ja jauhot sulatettuun voihin, levitin leivinpaperille ja paistoin kymmenisen minuuttia 200 asteessa. Täytteen tein 3 dl:sta mustikoita, 1½ dl:sta pehmeää maitorahkaa ja ½ dl:stä sokeria, lisäsin pohjan päälle ja paistoin vielä puolisen tuntia, puolivälissä alensin lämmön 100 asteeseen. Pinnalle lisäsin vielä muutaman puutarhavadelman, jotka olin ostanut viikolla Vilppulan marjatilalta Pulkkilan kylästä.

Pitää mainita vielä yksi mahtava lähiruoka, kalastaja Hatanpään savustetut muikut! Niitä oli myynnissä tällä viikolla sekä Pihamaan myymälässä Kalkkisissa että kesäravintola Reimarin kesäkaupassa. Täytyy toivoa, että myynti jatkuu, sen verran mahtavilta Päijänteen muikut maistuvat.