perjantai 1. toukokuuta 2015

Korvasieniä ja parsaa vappupäivällisellä

Hyvä ruoka juhlistaa päivää kuin päivää, miksei remontti- ja muuttohommissa kuluvaa vappuakin. Päätimme "levätä" vappupäivän täällä Kalkkisissa, mikä merkitsi minun kohdallani vain pientä vintin järjestelyä ja laiskahkoa risujen kasaamista puutarhasta. Puoliso puuhasi verstaassa jonkin ihan muun projektin kuin akuuttiin muuttoon liittyvien puutöiden parissa.

Emme syöneet vappuaamiaista tai -brunssia, mutta päätin koostaa aikaisen päivällisen silti keväisistä mauista. Pääraaka-aineet olivat kolme nippua vihreää parsaa, pari desiä kuivattuja korvasieniä (viimeiset varastoistani!), eilen valmistamani sienisalaatti, kirsikkatomaattit, puhveli-mozzarellapallo, marketista ostettu latvialainen kilohailipurkki, muutama kananmuna, jokunen salamisiivu, ruukullinen kaupasta ostettua basilikaa ja puutarhasta saksitut ensimmäiset ruohosipulit.

Parsassa työläintä on kuoriminen ja katkominen, kypsentäminen sujuu kätevästi uunissa vuoassa, jossa on vähän öljyä. Jätän parsat aina al dente eli en yritä saada niistä aivan pehmeitä. En taaskaan katsonut kelloa, mutta uskon parsojen kypsyneen 10-15 minuutissa 200 asteessa.

Korvasienikastike vaati vähän enemmän valmisteluja, sillä kuivatutkin sienet pitää keittää kunnolla kuumassa vedessä ja heittää sen jälkeen tumma myrkkyvesi pois. Kun sienet oli käsitelty, silppusin sipulin pieneksi ja hauduttelin voissa pehmeäksi (nimen omaan voissa, jota tarvitaan nostamaan sienen maku esiin), lisäsin pienityt sienipalat paistumaan, lisäsin hiukan jauhoja, aiemmin valmistamaani sieni-kasvisliemijauhetta ja vettä. Kun kastike oli hieman sakeutunut, lisäsin reilun desin kermaa, hieman kuivattua lipstikkaa ja jätin kastikkeen hautumaan hiljalleen muhennokseksi hellalle.

Keitin kolme kananmunaa ja halkaisin ne kypsinä, silppusin päälle tuoretta ruohosipulia. Leikkasin tomaatit ja mozzarellan lautaselle ja riivin päälle basilikaa, maustoin hiukan pippurilla.

Sitten olikin aika kattaa pöytä ja nostella ruokalajit pöytään. Avasimme oluttölkit ja kasasimme kumpikin lautaselle juuri ne yhdistelmät parsaa ja lisukkeita, jotka meitä innostivat. Minä nautin erityisesti loistavasta makuparista parsa ja korvasienimuhennos. Piti ottaa kuvakin, mutta juuri silloin soi puhelin ja asia unohtui, kunnes lautanen oli tyhjä. 

Ulkona on ollut upea sää, josta on ollut mukava nauttia myös puutarhassa. Sinivuokkoja ovat kaikki lähipihat ja metsät sinisenään, näky on uskomattoman kaunis! Ja sipulikasvejakin alkaa nousta, pian ehkä selviävät myös kukkien värit.