sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Joulukylän herkkuja

Joulua on jo pitkään vietetty meillä käytännössä ilman lahjoja. Ruoka- ja juomaherkkuja on kuitenkin mukava nauttia tapahtumissa ja ostaa myyjäisistä. Eilen järjestetty Joulukylä Kalkkinen on ehdoton käyntikohde tässäkin mielessä.

Omalle aamupäivän joulukyläkierroksellemme osuivat kylän jouluseimi, Pörskälä, koulun kahvipiste ja Viini-Pihamaa. Lopulta kävimme myös kaupassa tekemässä ihan normaalit puolen viikon ruokaostokset.

Nuorisoseurantalo Pörskälän pihakojuista tarttui mukaan pari lanttulaatikkoa - myyjän ainoat - ja joululimppu. Olisi toki ollut sinappia ja kalaa, mutta niille ei ollut tällä kertaa tarvetta. Emme syö kinkkua emmekä oikein innostu viljellystä lohesta, jota tulee vastaan kaikissa pitopöydissä nykyään. Mutta hienoa, että monien suosikkiherkkuja oli tarjolla!

Sisällä Pörskälässä nautin glögiä ja erinomaisen maistuvaa riisipuuroa. Omassa taloudessa en paljonkaan enää käytä riisiä sen ilmastokuorman vuoksi, mutta yksi pussillinen puuroriisiä ja toinen risottoriisiä kyllä kuluu vuodessa.

Harvinaisesta juhlaruoasta nauttiikin erityisesti.

Puuropöydässä viereeni istui hetkeksi kylän superaktiivi Aila Tyrni, joka vähän ajan päästä sai Kalkkisten Tontun arvonimen - onnittelut! Aila onneksi vinkkasi palaamaan myyntipöydälle, jossa oli tarjolla kuivattuja yrttejä. Ostin tilliä ja purjoa, joita tarvitaan talven aikana paljon. Ja mikä ihaninta, aivan upeita valkosipuleita. Eipä tarvitse hetkeen ostaa kiinalaisia...

Koulun kahvipöydässä olisi ollut vaikka mitä makeita ja suolaisia ihanuuksia, mutta vatsa ei vetänyt kuin kahvikupilliset. Mies oli myös ostanut Pörskälästä pari mustikkamunkkia, jotka oli tarkoitus nauttia myöhemmin jälkiruoaksi.

Pihamaalle kävelyn jälkeen nautiskelimme hetken viinituvan tunnelmasta ja päätimme nauttia sherrylasilliset 40-vuotishääpäivän kunniaksi.

Riitta Pihamaan punajuurikeitto suolakurkkuineen ja leipineen houkutteli myös sen verran, että nautimme sitä lounaaksi. Kannatti! Lämpimän jutteluhetken jälkeen puoliso osti vielä jouluolutta ja purkillisen chilihilloa.


Mani-baari olisi houkutellut lasilliselle ja vaikkapa pizzalle, jos olisimme olleet yötä. Karaokeihmisiä emme kuitenkaan ole. Nyt oli viisainta kävellä ohi ja lähteä muutamaksi tunniksi huvilalle askareisiin ja haihduttamaan sherryn alkoholia.

Illalla paistoimme vielä kotona blinejä juhlapäivämme kunniaksi. Oikein maistuva päivä!