Jäälyhty maitopurkkitiilistä

Pakkasjakso innostaa jäädyttämään lyhtyjä. Hienoimmat pyöreät lyhdyt syntyvät ilman muuta ämpäreihin, mutta olen kyllästynyt siihen, että astiat halkeavat kovin helposti, jos veden jäätymistä ei vahdi.

Ämpärin sisään tarvitaan myös aina jokin toinen astia, jonka avulla lyhtyyn saa reiän. Jotkut kuulemma osaavat hakata jää-ämpäriin reiän juuri oikeassa jäätymisen vaiheessa - minä en.

Päätin ottaa käyttöön suunnitelman B eli valaa tiiliä tyhjiin maitopurkkeihin. Meillä oli sopivasti purkkeja odottamassa vientiä Rinki-asemalle kierrätykseen. Olin ehtinyt ne litistää, mutta kyllähän ne saa uudelleen muotoonsa, kun täyttää purkin vedellä.

Vein tiilet eilen jäätymään ja hieman yllätyin, kun useasta pakkasasteesta huolimatta vain osa oli jäätynyt läpi tähän aamupäivään mennessä. Kyljen sulasta "haavasta" alkoi valua vettä, kun revin purkin päältä irti. Käänsin sitten keskeneräiset tiilet vaakatasoon ja jätin vielä ulos jäätymään.

Jäätiililyhty on mielestäni oikein kaunis. Sen suurin ongelma on kovin avoin yläosa, joka päästää lumisateen sammuttamaan kynttilän. Mutta palaa minkä palaa, voihan kynttilöitä vaihtaa ja tuoda välillä sisään kuivumaan. Tai voi käyttää hatullista hautakynttilää (jos ylimääräinen jäte ei hirvitä).

Veden voisi tietenkin myös värjätä tai tiilen sisään lisätä jotain kasveja koristeeksi. Kokemukseni mukaan värit tai kuviot eivät kuitenkaan näy ainakaan kauempaa. Nyt ei ole ylimääräistä elintarvikeväriäkään varastossa.

Jätteistä pitää tietenkin huolehtia tässäkin hommassa. Revityt maitopurkit päätyvät sinne minne olisivat ehjinäkin päätyneet, pahvinkeräykseen. Jäälyhdyn kynttilän muovikuoret kerään tietenkin pois ja vien oikeaan jätteeseen.