sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Muikkuja nuotta-apajalta

Eilen oli ainutlaatuinen tilaisuus käydä seuraamassa talvinuotan nostoa Pulkkilanharjun kupeessa. Kalastaja Jyrki Hatanpäällä oli Asikkalanselän jäällä nuotta-apaja, jonka nostaminen vaikutti varsin kunnianhimoiselta ja panostuksia vaativalta hommalta.

Nuotta on todella iso - sivut vähintään kymmenien metrien pituiset -  ja levitetty selälle avantojen kautta. Oli kylältä apumiehiä ja moottorilla toimiva vinssi, jolla nuotan pystyy kerimään kasaan. Tämän enempää en ymmärrä - pahoitteluni, jos tässäkin on jo virheitä.

Korjaus: juttelin 11.3. Hatanpään kanssa ja kuulin, että nuotan sivut ovat n. 500 metriä pitkät.
Kun kävin katsomassa puuhaa kahden maissa iltapäivällä, nuotan vetäminen oli vielä kesken ja moottorin meteli aikamoinen. Menin paikalle uudestaan pari tuntia myöhemmin, ja silloin  jäällä oli jo melkein kansanjuhla, paljon ostomahdollisuutta odottavia ihmisiä. Ja autoja, mikä hieman hirvittää Päijänteen epävakaiden jääuutisten jälkeen!

Ja reilun puolen tunnin kuluttua ensimmäiset kalat pomppivatkin kapeassa avannossa. Loppuvaiheessa nuottaa kerittiin kasaan käsin, jotta kalat saatiin sopivasti kasaan. Saalis oli odotetusti enimmäkseen muikkua, seassa jonkin verran kuoretta ja ainakin yksi iso lahna.

Muikkua alettiin nostaa haavilla laatikoihin ja kylmälaukkuihin, joita fiksuimmat olivat osanneet ottaa mukaan. Onneksi minulla oli repussa muovipussi, johon kauhoin mielestäni sopivan määrän. En kotonakaan muistanut punnita saalista, mutta puolison kanssa meni puoli tuntia putsaamiseen, koska emme ole ammattilaisia.

Kalamiehille päivä oli varsin pitkä ja viileä, joten voin vain kunnioittaa ahertajia! Erityisen ihastuneesti seurasin kalastajan omia poikia, joita ei tuntunut kylmä, väsymys tai nälkä vaivaavan. Jonkinlainen pieni taukokoppi näkyi olevan henkilökunnalle tarjolla. Kaunistahan jäällä oli, kun aurinko onneksi paistoi.



Tänään oli sitten vuorossa ruoanvalmistus. Päätimme taas kerran hyödyntää yhden kauniin pakkaspäivän sytyttämällä grillin. Kalat halsteriin ja muut ainekset parilalle, niin valmistui ateriamme.

Taas tänä viikonloppuna olen pohtinut, miten hienoa elämää voi viettää Asikkalan maaseudulla kesät talvet. Eilen kävimme myös hiihtämässä Vääksyssä kauppareissun yhteydessä. Sivakoimme Vesijärven jäällä Kalmarinrannasta Varjansaaren ympäri ja vielä Pirppulanrannan kautta lähtöpisteeseen, noin 8,5 km. Nuotta-apajalla käyntien jälkeen vallitsi lähes raitisilmamyrkytys eli ihana väsymys. Eipä tarvinnut matkailla kauas näiden elämysten perässä.

2 kommenttia:

  1. Seuraavalle nuotalle on ihan pakko päästä, tällä kertaa reissu toisaalle esti pääsyn muikkuapajalle. terv. Kaarina

    VastaaPoista
  2. Ihan tulee lapsuus mieleen tuosta muikkujen halsteroinnista. Meillä ei ollut muikkuja Pyhäjärvessä, joten halsteroimme nuotion hiilillä muun muassa silakoita. Aivan upea makuelämys omenasoseen kanssa, kokeilkaapa!
    Arto

    VastaaPoista